rauhallista joulua

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

aslan ja merlin

Terveisiä Porista! Aslan ja Merlin köllöttelevät sylikkäin niin kuin kavereiden pitääkin. Pienen alkukyräilyn jälkeen elosta tuli sopuisaa, mitä nyt aamuin illoin otetaan yhteen ihan vain verryttelymielessä. Sen jälkeen onkin kiva yrittää livahtaa jääkaappiin tai syödä ihmisten ruokia jo leikkuulaudalta... Aslan, Aslan, missä ovat hyvät tavat! Ehkä on vain kiire saavuttaa Merlinin muhkea koko?



kuva: Reija Kallio

aslan ja huiska

Kohta 2 kk täyttävä Aslan on rohkea ja utelias kollinalku, jonka lempileluja ovat kaikki lelut ja lelua muistuttavat, kuten nyörit, kengännauhat, vyöt, liehuvat lahkeet. Coronanpeluuseenkin on jo tutustuttu. Lempiruokaa on kaikki muu paitsi baby-raksut, mitkä sitten taas maistuvat kaikille muille kissoille sitäkin paremmin. Ja nyt on enää ajan kysymys, koska Aslan oppii aukaisemaan ovet, ei puutu kuin kokoa ja ponnistusvoimaa, nyt vielä jäädään 15 senttiä ovenkahvan alapuolelle. Fiksu poika. Ja kehrää ja puskeekin niin mukavasti.

Aslan on löytänyt tulevan kotinsa Porista, missä häntä kaveriksi odottaa Lumin Merlin-veli. Aslan ja Merlin – silkkaa taikaa!



Kuvassa Aslan 6-viikkoisena hyvinraadellun huiskan kanssa.

aslan esittäytyy

Sinitäplikäs kollinalku Aslan, 2 vk, on ottanut pienen mutta tärkeän paikkansa kissayhteisössämme. Niin Pilvi-emo kuin Sade ja Lumi hoivaavat poikaa parhaansa mukaan. Ja mikäs ollessa, kun saa kaikkien jakamattoman huomion. Pesästä pitäisi jo päästä liikkeelle, mutta Pilvi on sitä mieltä, ettei ihan vielä ole aika – koska kohta alkaa vipellys ja sitten sitä ei pysäytä mikään! Ja niin Aslan nautiskelee vielä pesän turvasta (ja tässä kuvassa Saden lämmöstä).



Aslanin sukutaulu

pentuja odotellessa

Pilvin ja Ricon deittailu ylioppilasjuhlien aikaan tuotti tulosta, ja pentujen laskettu aika on elokuun viides – sopivasti sunnuntai, sillä Pilvillä on tapana synnyttää sunnuntai-aamuisin klo 7. Pentujen värit voivat olla mitä tahansa, eli varsinainen sateenkaaripentue on luvassa.

Maha on söpösti kasvanut eli paksusti voidaan. Fiksuna kissana Pilvi tietää, että kun keittiönkaappi aukeaa ja ruokakuppi kolahtaa, niin on sapuskaa tarjolla. Ja jos nälkä yllättää, kannattaa hypätä keittiön pöydälle ja maiskutella ja lipoa suupieliään, kyllä siitä tyhmemmänkin palvelijan tulee ymmärtää että on NÄLKÄ.

Hellyttävää tiineydessä on turvan ja lämmön hakeminen, pitää päästä torkuille peiton alle kainalooni. Ja maailman tarkkailu viisaana, pulleana ja tyytyväisenä: kiva kun toiset jaksavat riehua narun perässä.



IC PikesPeak Don Federico
Ricon sukutaulu

amas-pojat paneelissa

Amasin pojat pistivät Helsingin näyttelyssä 21.-22.4. parastaan: niin Vertti kuin 4-kuukautinen kaneliksi tarkistusluokassa päätetty Reetu (Amas Don Federico) pääsivät paneeliin, Vertti lauantaina ja Reetu sunnuntaina. Reetu kisasi tiukasti ja sai paneelissa vain yhden äänen vähemmän kuin voittaja. Rapsutuksia molemmille ihanille pojille!

RUROKin näyttely oli varsinainen sukukokous, sillä näyttelyyn osallistuivat myös Blixen ja pentu-Reetun hurmuriveli José (Amas Don Gabriel José).

Myös Lumi osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä. Häkki oli turvallisen pieni, mutta annas olla kun piti esittäytyä tuomarille ja kaikille ympärillä tungeksiville ja häliseville ihmisille. Vähemmästäkin pitää kyyristyä pitkin pöytää... "Taitaa olla tyttö ensimmäistä kertaa kehissä", totesi tuomari ja kehui excellentiksi. Sinisen tytön sinistä ruusuketta haisteltiin sitten kotona kolmen kissan voimin. Seuraavassa näyttelyssä sitten paremmin hermoin!

lumin ensimmäinen pääsiäinen

Pieniä keltaisia tipuja, joita on kiva kaivella ruohon seasta, saada saaliiksi ja jahdata pitkin lattioita, ihan hassunnäköisiä pieniä munanpallukoita ikkunalaudalla, muka koristeita, sanoo mamma, ei ota - mutta niihin kun vähän tassulla pistää vauhtia, niin johan pääsee taas juoksemaan pitkin lattiaa...

Ja ettei muka olohuoneen pöydän alla oleviin hattuihin saa koskea? Vaikka siellä on ihania rapisevia ja hyväntuoksuisia juttuja, joita kun vähän tassulla koukkaa, niin johan tulee vesi kielelle. Ai ettei saa nuolla? Että ne on ihmislasten namuja ne? Jonkun pääsiäispupun tuomia? Pupu? Onko se jotain syötävää?

levollisia pyhiä

Sade, Lumi ja Pilvi tietävät miten juhlapyhiä viettää: pötkötellä toistensa kainalossa vatsa täynnä hyvää ruokaa...

Kolmen flunssapäivän aikana kissat ovat ymmärtäneet minua enemmän kuin hyvin, ihana ihminen, torkkuu päivät ja yöt. Kääriytyessäni peittojen alle tytöt tiesivät mitä pitää tehdä - ei kun lämmittämään. Ja niin jalkojeni päällä oli noin 10 kiloa lämmintä kissaa.

Levollista pääsiäistä!

vaarallisia tehtäviä

Pienet kissat etsivät vaarallisia tehtäviä. Ja tehtäviä joissa voivat osoittaa voimansa ja kekseliäisyytensä. Onko siis mikään ihme, että Lumi päätti avata viemäriluukun?

Ja noin vaan, naps: kynnet kylppärin ritilän aukkoihin, ja kansi ylös. Sitä on sitten kiva vetää pois niin että viemäriaukko paljastuu. - Ikävä kasvattaja kuitenkin päätti pistää stopin tälle tutkimusretkelle. Viemäriputki ja kurkistus - sitten hyvin syvä pudotus - ei hyvä. Ritilän päällä on nyt kylpyhuoneen matto nro 2, ja Lumi ei tiedä mitä uskoa, hajuaistiaan vai mitä?

Kasvattajat Hannu ja Maria vakuuttivat taipumuksen olevan perinnöllistä: mene, tiedä, mutta Lumin isä Arttu harrasti takavuosinaan samaa.

juoksevan kissan kuvio

Juoksevan kissan kuvio piirtyy näin: hännänjuuren pesua, ulvovaa vaeltelua kollia etsien, kympin kurkkukarjuntaa kaipuun asteikolla, kiehnäystä ja kurnutusta, maha maata viistämään ja peppu ylös.

Sade ja Lumi katsovat syrjästä Pilviä. Lumi heittäytyy riehakkaaksi ja toteaa Pilvin olevan nyt helppo saalis: ei kun niskasta näykkimään - ja tästäkös Pilvi tykkää...

Totisesti, kissan kiima on vakava paikka. Ihmisiltä se vie yöunet, jos huonosti sattuu. Kissalle se tuo pennut, jos hyvin sattuu. Juokse Pilvi, juokse, jos juokset vielä maanantaina niin pääset kollin luo.

hyvää ociystävänpäivää

Don Federico, Don Gabriel Jose ja Don Jorge Luis lähettävät ystävänpäivätervehdyksensä. Kaikilla on jo tiedossa omat kotinsa: Don Federico, Reetu, jää kotiinsa Blixenin seuraksi, Don Gabriel Jose lähtee Vertin kaveriksi Kotkaan ja Don Jorge Luis matkustaa Jyväskylään. Mutta vielä saa hiukan kasvaa ennen maailmallelähtöä!

lumi tuli vihdoin

Kissataloutemme on kasvanut uudella perheenjäsenellä. Helmikuun alussa tuli vihdoin Lumi, sinitäplikäs kolmikuukautinen oci-neito (Avallach´s Niniane), joka sai lämpimän kotiinkuljetuksen kasvattajiltaan Hannulta ja Marialta. Hiukan haisteltuaan ympäriinsä alkoivat tutustumisyritykset: mutta vaikka Lumi työnsi päänsä ystävällisesti Saden kaulalle, oli tuloksena vain sähinää. Pilvi tuijotti syvästi loukkaantuneena makuuhuoneen nurkasta ja kun Lumi uskaltautui pesään, alkoi sähinä ja murina: joku roti se olla pitää.

Mutta kuinkas kävikään: kahden päivän kyräilyt kilpistyivät yhteisiin päiväuniin, ja siitä pitäen on riehua riittänyt. Sade on äitynyt peuhaamaan leluhiirillä ja Pilvi on adoptoinut Lumin pennukseen, kurnuttelee käskyjään kurkkuäänillä. "Kyllä kolme menee siinä missä kaksikin", vakuutin perheessä ennen Lumen tuloa - ja meneekin! Kolmen kissan päivittäishepulit ryttäävät matot yhtä lailla, ja alakerran naapuri tuskin kuulee eroa. Narunheilutuskädestä ei kumminkaan riitä kolmelle yhtä aikaa, ja marssijärjestys toistaiseksi sanelee "pentu ensin". Tämä ei kuitenkaan koske ruokaa: miksi ihmeessä pitäisi syödä kevytraksuja, kun vierestä nousevat houkuttelevan rasvaisten penturaksujen tuoksut?

Pieni Lumi on suuri kehräämään, ja vastustamaton asettautuessaan kaulan ympärille iltatorkuille. - Olen taistellut selainyhteensopimattomuuksien, ManageAccountien, unohtuneiden salasanojen ja blogger2tilien ja tiesminkä teknisen ongelman kanssa viime aikoina. Mutta jos blogger suo, ilmestyy alle kuva Lumista. Jos ei suo, niin ehkä myöhemmin.

Lumin sukutaulu

moi, monsieur verdoux: vertinelämää

Kohta yksivuotissynttäreitään viettävä Kotkan kolli Vertti ei ole vielä päässyt vokottelemaan tyttöjä, mutta kovat alkavat jo olla halut. Strategisia tietoja: 6 kg ja risat. Atleettinen kroppa. Silkkiturkki. Hieno kontrasti. Ja luonne.

Tyttöjä odotellessa elämän täyttää kissamainen riehuminen, lelujen riepottelu ja yleinen peuhaaminen. Mansikkahillopurkilla on kiva käydä varkaissa, mutta undulaattihuoneen ovi on julmasti lukittu sen jälkeen kun Vertti oppi avaamaan ovet*). C´est la vie! Lohtua tuovat undulaattien tarkkailu sylistä käsin, akrobatian harjoittelu ja aamiaispöydästä siepattu kalkkunasiivu. Muunmuassa.

*) Kasvattajan huomautus: tulee äitiinsä Pilviin, joka ymmärtää herkkujen päälle ja avaa oven kuin oven.



kuva: J. Kotilainen
Vertin sukutaulu

pentujen nimeämisestä

Yksi kissankasvattajan älyllisiä iloja on keksiä – tai oikeammin löytää syntyneille pennuille nimet.

Nimeämisen tärkeydestä kertoo runoilija Eliot niin hyvin, että on pakko siteerata:

But I tell you, a cat needs a name that's particular,
A name that's peculiar, and more dignified,
Else how can he keep up his tail perpendicular,
Or spread out his whiskers, or cherish his pride?

(T.S. Eliot: Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939)

Taidatkos tuon paremmin sanoa?

Pilvin ensimmäiset pennut saivat kirjailijanimet Baroness Blixen, Marquise de Sade ja Citizen Salama. Ensimmäinen Amas-kasvattajanimen ja Blixenin pentu sai nimekseen ZsaZsa Gabor, Pilvin kaksi päivää myöhemmin syntynyt sinitäplikäs poika kantaa nimeä Monsieur Verdoux, kotoisasti Vertti.

Ja koska paronitar Karen Blixen oli suuri tarinankertoja, oli itsestään selvää että nämä kissakaimansa uudet pennut ristitään myös suurten kirjailijoiden mukaan. Garcia Lorca, Garcia Marquez ja Borges saivat kunnian luovuttaa etunimensä.

Saanko esitellä: Don Federico, Don Gabriel José ja Don Jorge Luis. Vikkeliä pentuja on vaikea vangita samaan kuvaan, tässä kuitenkin melkein kokonaisuudessaan: etualalla kanelitäplikäs Don ja taaempana suklaatäplikkäät Donit, joista toinen on löytänyt sängyn alta jotain hyvin kiinnostavaa…



pentujen sukutaulu

pentue syntynyt 13.12.06

Blixenille (Topspot Baroness Blixen) ja Sisulle (Vargagårdens Sisu Maxwell JR) syntyi 13.12. kolme ihastuttavaa täplikästä poikaa. Aluksi näytti siltä, että kaikki olisivat suklaita, mutta tarkemmassa syynissä yksi osoittautui kaneliksi. Tässä pojat vajaan viikon ikäisinä.